Aivovuoto on vähäistä – ainakin vielä

Korkeasti koulutetut muuttavat ulkomaille muita suomalaisia useammin. Puheet aivovuodosta ovat kuitenkin toistaiseksi liioiteltuja.

Ilpo Kauppinen
erikoistutkija, VATT

 

Viime vuosina on talouden pitkittyneen matalasuhdanteen sekä korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kohdistuneiden leikkauksien vuoksi huolestuttu korkeasti koulutettujen maastamuutosta ja aivovuodosta.  Suomesta lähtevää muuttoliikettä ei ole tästä näkökulmasta juuri tutkittu, mutta huolen aiheellisuutta on mahdollista arvioida muita maita koskevan tutkimuksen ja maastamuuttoa koskevan tilastotiedon pohjalta.

 

Taloustieteessä maastamuuttoa on analysoitu teoriakehikossa, jossa ihmiset perustavat muuttopäätöksensä eroihin ansiomahdollisuuksissa eri maiden välillä. Koska erityisosaamista vaativissa ammateissa voi tienata monessa maassa Suomea enemmän, pitäisi Suomesta esimerkiksi Yhdysvaltoihin muuttaa muuta väestöä koulutetumpia ja muutenkin työmarkkinoilla arvokkaita ominaisuuksia omaavia henkilöitä. Alempien palkkojen lisäksi myös korkea tuloverotus kannustaa korkeatuloisia muuttamaan. Ihmiset muuttavat tietenkin monista syistä, mutta tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että maiden väliset palkkaerot ovat keskeinen muuttoliikettä selittävä tekijä.

 

Omassa tutkimuksessamme Harvardin yliopiston professorin George Borjaksen ja Münchenin yliopiston professorin Panu Poutvaaran kanssa vertailimme tanskalaisia rekisteriaineistoja käyttäen maasta pysyväluonteisesti vuosien 1996–2005 aikana muuttaneiden ja maahan jäävien työikäisten tanskalaisten ominaisuuksia. Maasta muuttavat tanskalaiset ovat muuta väestöä koulutetumpia, ja he myös ansaitsivat muuttoa edeltävänä vuonna enemmän verrattuna koulutustasoltaan, iältään ja perhetilanteeltaan samanlaisiin tanskalaisiin. Muuttajien ja muun väestön väliset tuloerot ovat huomattavat senkin jälkeen, kun koulutuksen vaikutus on otettu huomioon.

 

Muuttajat voivat toimia paremmin palkatuissa ammateissa, mutta luultavasti muuttamaan myös valikoituu kyvykkäämpiä tai työsuuntautuneempia ihmisiä. Erot muuttavien ja maahan jäävien tanskalaisten välillä tulevat näkyviin myös, kun tarkastelu rajataan alempiin koulutus- ja tulotasoihin. Myös alemmilla tulo- ja koulutustasoilla hieman enemmän ansaitsevat muuttavat useammin.

 

Tanskan ja Suomen samankaltaisuuden vuoksi on luultavaa, että Suomesta lähtevä muuttoliike näyttää hyvin samantapaiselta. Tähän viittaavat myös Tilastokeskuksen muuttoliiketilastot, joiden mukaan vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden Suomen kansalaisten maastamuutto on ollut jo pidemmän aikaa suurempaa kuin maahanmuutto.

 

Tarkastelin muuttajien määriä koulutusasteittain Olli Ropposen kanssa Talouspolitiikan arviointineuvostolle laatimaani taustaraporttia varten. Vuonna 2014 Suomesta muutti 8469 15 vuotta täyttänyttä Suomen kansalaista, joista 1627:lla oli ylempi korkeakoulututkinto ja 244:lla tutkijakoulutus. Suhteuttamalla määrät kaikkiin 15 vuotta täyttäneisiin suomalaisiin saadaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja tutkijakoulutettujen muuttoasteiksi 0,4% ja 0,6%, kun muuttoaste kaikille 15 vuotta täyttäneille kansalaisille on 0,2%. Koulutuksen ja ammattiaseman merkitys tulee esille myös tilastollisessa tarkastelussa, jossa maastamuuttoa selitetään erilaisilla taustamuuttujilla; erityisesti korkeammin koulutetut sekä johtotehtävissä tai erityisasiantuntijoina työskentelevät muuttavat maasta.

 

Nykyisillä muuttajien määrillä ei kuitenkaan ole mielekästä puhua vakavasta aivovuodosta tai yleisestä koulutettujen maastapaosta. Muuttajien määrissä ei ole myöskään ollut nousevaa trendiä sitten 90-luvun lopun, eikä edes Suomea poikkeuksellisen pitkään koetellut talouden matalasuhdanne ole näkynyt maastamuuton kasvuna. Tämä ei tarkoita ettei tilanne voisi olla ongelmallinen yksittäisillä aloilla, ja esimerkiksi tutkimukseen kohdistuneiden leikkausten vaikutuksia tutkijoiden liikkuvuuteen onkin syytä pitää silmällä. Maastamuuttoon näyttää kuitenkin yleisellä tasolla pätevän sama kuin sisäiseen muuttoliikkeeseen: ihmiset ovat yllättävän vastahakoisia muuttamaan työn perässä.  Tilannetta on kuitenkin syytä tarkkailla. Mikäli muuttajien määrä tulevaisuudessa nousee, saattaa osaajien maastamuutosta tulla ongelma.

 


Tutkimuskonsortio