Anna-Maija Niemi: Opettajat ja nuoret kohtaavat lukiossa harvoin

”Ajankohtainen koulutuspolitiikka tähtää nopeisiin, joustaviin ja yksilöllisiin koulutuspolkuihin ja sujuviin työelämäsiirtymiin, mutta koulutuksen käytännöt eivät kohtaa kaikkien nuorten moninaisia tuen tarpeita eivätkä tavoita heidän osaamistaan”, sanoo tutkijatohtori Anna-Maija Niemi Helsingin yliopistosta.

Niemi puhui lukiokoulutuksen jännitteistä Työn murroksen mestarikurssilla tiistaina 20.3.

Niemen Taidot Työhön –hankkeeseen kuuluvan etnografisen tutkimuksen mukaan opettajien ja nuorten kohtaamiset ovat harvassa luokattomassa, kurssimuotoisessa lukiossa, missä ryhmäkoot ovat suuret.

”Lukion rakenne itsessään tuottaa tilanteen, jossa opettajat näkevät harvoin opiskelijoita, mikä puolestaan vaikeuttaa nuorten tuen tarpeiden kartoittamista.”

Tilannetta vaikeuttaa myös se, että lukioiden erityisopetuksen resurssit ovat riittämättömät.

Niemen mukaan pääkaupunkiseudulla lukion erityisopettajalla on työkenttänä usein kaksikin lukiota, reilut 1000 opiskelijaa. Aikaa opiskelijoiden henkilökohtaiseen kohtaamiseen on hyvin vähän.

”Mutta erityisopettajat priorisoivat henkilökohtaisia tapaamisia, koska heidän tehtävänään on laatia LUKI-lausunnot opiskelijan erityisjärjestelyistä YO-lautakuntaa varten. Samanaikaisesti joudutaan tinkimään monipuolisista pedagogisista käytännöistä, kuten samanaikaisopettamista, oppitunneilla käynneistä tai muista tavoista edistää oppimista.”

Nuoren näkökulmasta lukion nykyinen rakenne edellyttää erittäin paljon itseohjautuvuutta ja resursseja laatia ja hallita omaa opintosuunnitelmaa. Oma-aloitteinen tuen pyytäminen ei asetu luontevasti osaksi koulun kulttuuria. Nuori voi kokea avun pyytämisen leimaavana.

Niemen haastattelemien nuorten mielestä tuen tarjoamisen pitäisi lähteä opettajista ja tuen pitäisi olla istutettu osaksi koulun arkea.

Tutkimustulosten perusteella Niemi ehdottaa ratkaisuiksi:

  • Riittävien resurssien myötä ohjaushenkilökunnalla aikaa asettua osaksi koulun tavallista arkea.
  • Matalan kynnyksen ohjausta ja ei-leimaavia tuen käytäntöjä sekä opintojen aikana että siirryttäessä toiselta asteelta eteenpäin.
  • Erityisopetus opiskelijan oikeus myös lukiossa; erityisopettajat osaksi kouluyhteisöä.
  • Pedagogisten työtapojen monipuolistaminen.
  • Kielen oppimisen tuki osaksi koulun arkea; monikielisyys nähtävä voimavarana.
  • Luontevat väylät pitää yhteyttä ja kohdata nuoria; arvostava kohtaaminen ja kuunteleminen.

 

Työn murroksen mestarikurssin järjestävät Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat hankkeet, muun muassa Taidot Työhön. Mestarikurssi päättyy tiistaina 27.3.2018

 

Työn murroksen mestarikurssin Nuoret uuden työn kynnyksellä -tilaisuuden videotallenne on katsottavissa täällä.

 


Tutkimuskonsortio