Eliittilukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä

Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ei havaittu eliittilukioon pääsemisen nostavan ylioppilaskirjoitusten arvosanoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukioita.

Tietyt korkean sisäänpääsyrajan lukiot miehittävät median kokoamien lukiorankingien kärkisijat vuodesta toiseen. Korkeat sisäänpääsyrajat kertovat siitä, että kyseisiin ns. eliittilukioihin valikoituu opiskeljoita, joiden lähtötaso on korkea. Lassi Tervosen, Mika Kortelaisen (kuvassa) ja Ohto Kannisen tutkimuksen mukaan eliittilukiossa opiskelulla ei kuitenkaan ole vaikutusta ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin.

Tutkimuksessa vertaillaan kahta ryhmää: sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia. Ainoa ero opiskelijoiden välillä on se, ovatko he päässeet opiskelemaan eliittilukioon vai ei.

Eliittilukioon päässeet kuitenkin suorittavat lukio-opintonsa vertaisryhmässä, joka on esimerkiksi lähtötason, perhetaustan ja sukupuolijakauman myötä huomattavasti erilainen kuin niillä, jotka eivät päässeet sisään.

”Silti näiden ryhmien ylioppilasarvosanoissa ei ole eroa. Opintomenestyksen kannalta eliittilukio tai erilainen vertaisryhmä ei siis näytä tuovan opiskelijalle sellaista arvonlisää kuin usein kuvitellaan”, sanoo Lassi Tervonen.

Tulos ei johdu ns. kattovaikutuksesta, eli siitä, että ylioppilaskirjoitusten arvosana-asteikko on ylhäältä rajattu. Tulos ei myöskään selity sillä, että eliittilukioista kirjoitettaisiin useampia oppiaineita tai enemmän pitkän oppimäärän oppiaineita.

”Tässä tutkimuksessa on katsottu vain sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevia hakijoita, ei näiden lukioiden kaikki opiskelijoita. Toinen rajaus on, että tarkastelimme nyt eliittilukioiden vaikutusta oppimistuloksiin lyhyellä aikavälillä. Aiomme seuraavaksi tutkia pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi korkeakouluopintoihin ja menestymiseen työmarkkinoilla”, Mika Kortelainen kertoo.

Tervonen, Kortelainen ja Kanninen tutkivat sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevia hakijoita viidessä lukiossa, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet 2000–2008 keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimmat.

Tutkimuksen aineistona on käytetty yhteisvalintarekisteriä 1991–2012, ylioppilastutkintoaineistoa vuosilta 1990–2013 sekä lukioista kerättyjä tietoa keskiarvorajoista. Tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty opiskelijarekisteriä sekä yhdistettyä työntekijä-työnantaja -aineistoa (FLEED) opiskelijoiden taustatietojen havainnoimiseksi. Tutkimus on osa Taidot Työhön -hanketta.


Tutkimuskonsortio