Hyvä tutkija osaa myös verkostoitua

Vaikka tutkimus ei tunne työaikoja, on tärkeää jättää aikaa myös levolle ja muulle elämälle. Tuomas Kosonen rentoutuu sulkemalla tietokoneen ja liikkumalla.

Tuloksista hyötyä. Tuomas Kosonen toivoo, että päättäjät ja virkamiehet kuuntelisivat saatuja tutkimustuloksia nykyistä enemmän.

 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kertoo jutun Massachusettsin teknillisen korkeakoulun käytävältä. Kun eräs opiskelija erehtyi kysymään professoriltaan, mitä elokuvaa tämä katsoi mannerten välisellä lennolla, professori suutahti: Etkö sinä tiedä, että lentokoneessa pitää joko tehdä töitä tai nukkua?

Kosonen ymmärtää professorin reaktion. Vaikka Pitkänsillanrannasta Kososen työhuoneen ikkunoista avautuu näkymä Kaisaniemenrantaan ja kasvitieteelliseen puutarhaan, tutkimusjohtaja ei ehdi tuijotella ulos ikkunasta.

Kososella on aina useita projekteja sekä käynnissä että suunnitteilla. On kuitenkin maltettava tehdä aloitetut tutkimukset loppuun, ennen kuin intoilee uusista.

”Jos on hyvä tutkimuskysymys, niin tutkimusprojektin loppuun viemiseen menee useampi vuosi. Helppoihin kysymyksiin on helppo vastata, mutta se ei ole kiinnostavaa, koska se ei ole haastavaa”, selventää Kosonen.

Omissa tutkimushankkeissaan Kosonen pyrkii hallinnoinnin lisäksi tekemään myös varsinaista tutkimusta ja kehittelemään tutkimusideaa. Hän kertoo erikoistuneensa julkistaloustieteeseen, koska siinä yhdistyvät yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja laadukas tutkimus.

”Olisi tietysti kiva, jos päättäjät ja virkamiehet kuuntelisivat saatuja tutkimustuloksia enemmän.”
 

Apurahalla ulkomaille

Valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011 väitellyt Kosonen ei ensin osaa sanoa, miten tai miksi hän päätyi tutkijaksi. Mietittyään hetken ja vaihdettuaan asentoaan tuolillaan vastaus löytyy ”Olen luonteeltani sellainen, että tykkään selvittää asioita perin pohjin.”

Hyvältä tutkijalta vaaditaan älykkyyttä, luovuutta, pitkäjänteisyyttä ja verkostoitumiskykyä. Ja lisäksi hiukan tuuria. Kososella tuntuu olevan näitä kaikkia.

Vuonna 2013 Yrjö Jahnssonin säätiö myönsi Kososelle ”tarpeeksi ison” apurahan, jonka turvin hän vietti vuoden Yhdysvalloissa Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa (MIT). MIT on yksi maailman arvostetuimpia yliopistoja, joten tutkimusvierailu antoi Kososelle mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Kosonen on hyvin kiitollinen apurahastaan.
 

”On tehokasta levätä tarpeeksi”

Kososen mukaan Suomessa pystyy suhteellisen helposti sovittelemaan yhteen tutkijan kiireisen aikataulun ja perhe-elämän. Kahdeksan tuntia päivässä viisi kertaa viikossa ei kuitenkaan riitä tutkimusjohtajana toimimiseen. On joustettava ajattelusta, että olisi jokin normaali aika tehdä töitä. Kun Kosonen ei ole toimistolla, hän viettää mielellään aikaa tenniskentällä, taido-salilla tai kotona.

”Jos on kunnianhimoinen, niin pyrkii täyttämään vuorokautensa mahdollisimman tehokkaasti töillä. Ja on tietysti myös tehokasta levätä tarpeeksi välillä, ei ole tarkoituksenmukaista työskennellä kellon ympäri”, Kosonen kiteyttää.

No oletko sinä kunnianhimoinen?

”Varmaan minä olen.”

 

Teksti: Eveliina Parkkinen
Kuvat: Kaisa Möttönen

 

 

#taidottyöhön jo opiskeluaikana

Haaga-Helian ensimmäisen vuoden journalismiopiskelijat toteuttivat haastattelut ja videot hankkeen tutkijoista Haastattelutekniikat ja henkilöjutut -opintojaksolla syksyllä 2016.

 

 

 

 

 


Tutkimuskonsortio