Politiikka tarvitsee tutkijoita

Roope Uusitalo päätyi tutkijaksi, koska hän haluaa ymmärtää, miten maailma toimii. Jotta suuri yleisö ymmärtäisi tutkimustuloksia, tutkijoiden pitäisi Uusitalon mielestä osallistua aktiivisesti julkiseen keskusteluun. 

Se pyörii sittenkin. Roope Uusitalo ei yritä parantaa maailmaa, vaan ymmärtää, miten se toimii.

Roope Uusitalo työskentelee koulutuksen taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän tutkii esimerkiksi sitä, onko tutkinnon suorittaminen taloudellisesti kannattavaa, ja millaisia vaikutuksia koulutusuudistuksilla on. Uusitalo on tullut tunnetuksi muun muassa ehdotuksestaan opintotuen uudistamiseksi. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana hän kommentoi hallituksen talouspolitiikan tavoitteita ja vaikutuksia.

"On tärkeää, että tutkijat ottavat osaa julkiseen keskusteluun ja puhuvat suoraan politiikkojen kanssa – varsinkin kun tutkijoiden tuottama tieto olisi avuksi päätöksenteossa."

Monet kysymykset, joihin tutkijat paneutuvat, ovat monimutkaisia. Vaikeiden asioiden selittäminen ymmärrettävästi on Uusitalon mielestä oleellista.  Tutkimustyötä ei tehdä pelkästään tieteen sisäisistä syistä, vaan siitä on hyötyä varsinkin talouden ja koulutuksen kehittämisessä. 
 

Some haastaa tutkijan

Harva tutkimus on niin yksinkertainen, että sen voisi tiivistää pieneen merkkimäärään ilman, että merkitys muuttuu. Tämän takia Uusitalo kirjoittaakin mielellään pidempiä blogitekstejä taloustieteellisestä näkökulmasta. Hän pyrkii panostamaan siihen, että tekstin viesti olisi helppo ymmärtää.

Uusitalo kirjoittaa Akateemista talousblogia yhdessä viiden muun tutkijan ja professorin kanssa. Tieteellisiin artikkeleihin verrattuna blogissa mielipiteet ovat kärjistetympiä ja kirjoitustyyli vapaampaa. Tarkoituksena on tehdä tekstistä luettavaa suurelle yleisölle. 

Uusitalon mielestä tutkijoiden on syytä olla tarkkana siinä, etteivät he tutkija-auktoriteetilla lauo musta tuntuu -mielipiteitä. ”Tutkijalla pitäisi olla aina korkea kynnys kertoa omia mielipiteitään silloin kun on vaarassa, että ne tulkittaisiin tieteellisen työn tuloksiksi."  

 

Kiitos laman urasta

Uusitalo pyrkii ymmärtämään, miten maailma toimii. Hän ei kuitenkaan pidä itseään maailmanparantajana. Tutkijan ura on kiinnostanut häntä aina, mutta koulutuksen alalle päätymisessä oli paljon sattumaa. Kun Uusitalo valmistui yliopistosta vuonna 1994, Suomi eli historian syvintä lama-aikaa. Yliopistolla oli silloin sattumalta juuri yksi työpaikka auki Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa. Sinne Uusitalo pääsi tutkimusapulaiseksi. 

Uusitalo ehti olla hetken aikaa myös teekkari. Hänet hyväksyttiin Teknilliseen korkeakouluun ennen armeijaan lähtöä, mutta Otaniemeen hän ei enää pääsykokeiden jälkeen palannut.  

Parikymppisenä Uusitaloa kiinnostivat erilaiset yhteiskunnalliset asiat ja politiikkakin sen verran, että valtiotieteiden tiedekunta veti puoleensa. 

 

Einsteinin jalanjäljissä 

Jatko-opiskelijana Uusitalo vietti vuoden Princetonissa Yhdysvalloissa. Se oli hänen tutkijauransa merkittävin tapahtuma.  Siellä hän ensimmäistä kertaa näki, miten tiedettä tehdään. Hän vaikuttui tutkijoiden asenteesta tutkijan työhön ja tutkimuksen tekemiseen.  

”Kampuksella kävellessä tuntui, että siellä ikään kuin kohisee koko ajan. Kaikki tieteenhistorian suuruudet Einsteinista lähtien ovat kävelleet niitä katuja!”  

Uran kannalta olisi voinut olla hyvä vaihtoehto jäädä vielä pidemmäksi aikaa Yhdysvaltoihin. Vuoden vierailun jälkeen hän päätti kuitenkin palata takaisin Suomeen, sillä elämään mahtuu muutakin kuin työ.

 

Vapaa-aika ilman lähdeviitteitä

Vapaa-ajalla Uusitalo osaa irrottautua tutkijapersoonastaan. Hän pyrkii keskustelemaan ihmisten kanssa vaatimatta yksityiskohtaisia perusteluita joka ikiselle väitteelle. 

”Jos lapset nyt esimerkiksi sanovat jotain, yritän olla vaatimatta lähdeviitteitä – en kyllä tiedä onnistuuko se aina.”

Viimeiset kolme vuotta Uusitalo on vapaa-ajallaan rakentanut omaa taloa. Nyt talo Espoossa alkaa olla valmis. Seuraavaksi Uusitalon haaveena on ostaa oma kanootti ja meloa sillä Espoon lukuisat järvet päästä päähän. 

Tieto käyttöön. ”Tutkimustulokset tulisi esittää ymmärrettävästi, jotta myös tavalliset kansalaiset ja päättäjät voisivat hyötyä niistä”, sanoo Roope Uusitalo.

 

Teksti: Emmi Niiniaho
Kuvat: Maura Stam

 

 

 

#taidottyöhön jo opiskeluaikana

Haaga-Helian ensimmäisen vuoden journalismiopiskelijat toteuttivat haastattelut ja videot hankkeen tutkijoista Haastattelutekniikat ja henkilöjutut -opintojaksolla syksyllä 2016.

 

 

 


Tutkimuskonsortio