Realistinen vuorovaikuttaja

Erikoistutkija Tuomas Matikka tutkii hoitomuodon vaikutusta lapsiin ja vanhempiin. Isiä ei tutkimukseen otettu mukaan, mutta yhden asian tutkija on huomannut: oma lapsi on opettanut säntillisemmäksi.

Motivaattori. ”Harva tutkija juoksee rahan perässä. Kaikki lähtee omasta kiinnostuksesta”,
sanoo Tuomas Matikka.

Mielikuva pölyttyneessä huoneessa yksin nyhjäävästä tutkijasta joutaa historiaan. Ainakin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkija Tuomas Matikka antaa rennon ja sosiaalisen vaikutelman. Vaikka suurin osa työpäivästä kuluu työhuoneessa, pitää hän silti tutkijoiden välistä vuorovaikutusta erittäin tärkeänä.

"Tärkeää on se, että pääsee esittämään omaa työtään ja saa siihen kommentteja. Kuulee, mitä keskustellaan ja mitkä ovat nyt tärkeitä aiheita", Matikka sanoo.

Vuonna 1990 perustettu VATT tutkii Suomen talouteen liittyviä kysymyksiä. Se pyrkii julkaisuillaan edistämään poliittista päätöksentekoa ja kansalaiskeskustelua. VATT:ssa työskentelee Suomen mittakaavassa paljon tutkijoita samankaltaisten tutkimusten parissa, joten keskustelukumppaneita ja tukea vaikeisiin työtilanteisiin saa helposti. Epäviralliset palaverit, ulkomaanmatkat, seminaarit ja erilaiset workshopit kuuluvat olennaisena osana tutkijan ammattiin.

Matikka on työskennellyt VATT:ssa vuodesta 2012. Tällä hetkellä työn alla on Tuomas Kososen johtama tutkimus, joka käsittelee lasten kotihoidon vaikutusta lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja naisten työuriin. Tutkimus on osa Taidot työhön -hanketta.

Aiemmin Matikka on keskittynyt verotukseen. Aihe alkoi kiinnostaa jo maisterivaiheen opinnoissa Tampereen yliopistossa. Verotuksessa kiehtoivat sen vaikutukset valtion talouteen sekä ihmisten tekemiin päätöksiin ja valintoihin.

”Se tuntui kaikista mielenkiintoisimmalta ja niihin tentteihin oli kiva lukea.”

 

Oppia Yhdysvalloista

Matikka on kotoisin Lohjalta. Kun opiskelujen aika koitti, hän halusi irtautua kotoa. Helsinki sijaitsi liian lähellä Lohjaa, kun taas Tampere vaikutti ”siistiltä kaupungilta”. Matikka väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2015.

Jatko-opintojen aikana Matikka vietti vuoden Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa. Taloustieteessä kannustetaankin lähtemään ulkomaille, sillä menetelmät ja lähestymistavat ovat hyvin samanlaisia kaikkialla. Matikka halusi Yhdysvaltoihin, sillä sieltä löytyvät alan parhaat yliopistot.

Suomen ja Yhdysvaltojen työelämästä löytyy paljon erojakin. Yhdysvalloissa ollaan kunnianhimoisia.  Vaatimukset ovat kovat ja töitä paiskitaan viikonloppuisinkin. Matikka kertoo arvostavansa vapaa-aikaa, joten hän ei välttämättä ottaisi työtarjousta Yhdysvalloista vastaan. Michiganin vuodelta on kuitenkin jäänyt kontakteja, joihin Matikka pitää edelleen yhteyttä.

 

Perheen parissa

Matikka kertoo päätyneensä alalle sattumuksien kautta. Lapsuuden haaveammattia hänellä ei oikeastaan ollut. Liikunta oli kouluaineista hauskinta, mutta myös lukuaineet kiinnostivat.

”En tiedä olinko liian realisti koko ajan. Ajattelin, että ei minusta NHL-pelaajaa kuitenkaan tule.”

Matikka viihtyi koulun penkillä hyvin, mutta myöhästelemisen takia hän istui jälki-istunnossakin.

”Aamulla liikkeelle lähteminen on aina ollut iso haaste ja on edelleenkin. Nykyään on pakko viedä lapsi hoitoon tiettyyn aikaan. Se on opettanut säntillisemmäksi ihmiseksi.”

Matikan perheeseen kuuluvat vaimo ja 3-vuotias poika. Arki pyörii pitkälti pienen pojan ympärillä.

”Perus lapsiperhearki nyt tietysti on vähän tällaista: aamulla ylös, lapsi hoitoon, töihin, lapsi hoidosta kotiin, ruokaa, nukkumaan”, hän sanoo.

Tutkimuksessaan Matikka on keskittynyt kotiäiteihin, sillä koti-isistä ei löytynyt tarpeeksi tutkimusmateriaalia. Matikka itse uskoisi viihtyvänsä koti-isänä, mutta työpaikkaa saattaisi ajan kuluessa tulla ikävä.

Elämän napa. Perheen perustaminen on ollut Tuomas Matikalle elämän kohokohta.

Teksti: Mari Purhonen
Kuvat: Laura Kanerva

 

#taidottyöhön jo opiskeluaikana

Haaga-Helian ensimmäisen vuoden journalismiopiskelijat toteuttivat haastattelut ja videot hankkeen tutkijoista Haastattelutekniikat ja henkilöjutut -opintojaksolla syksyllä 2016.

 


Tutkimuskonsortio