Ura auki Manchesterissa

Mika Kortelaisen kiinnostus tutkijan työhön syntyi opintojen aikana, mutta hän katsoo tutkijan uran käynnistyneen Manchesterissa. Kolme vuotta saarivaltakunnassa preppasi vaativiin opiskelijoihin, tiukkaan vertailuun ja kansainväliseen tiimityöhön.

Vastapaino. Hektistä tutkijan työtä Mika Kortelainen tasapainottaa liikkumalla.
Hän on pelannut tennistä jo 6-vuotiaasta asti ja harrastus jatkuu aktiivisena. 

Koululaisena Mika Kortelainen haaveili opettajan urasta, mutta päätyikin lukemaan taloustiedettä.

Nyt hän on tutkimusohjaaja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Taidot työhön -hankkeessa Kortelainen tutkii maahanmuuttajia työmarkkinoilla ja koulutuksessa sekä erityisopetuksen vaikuttavuutta.

Ensimmäinen tutkijan työpaikka löytyi nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta. Vuonna 2008 Kortelainen väitteli tohtoriksi ympäristötehokkuuden ja -tuottavuuden mittaamiseen käytettävistä ekonometrisistä menetelmistä.

”Opintojen aikana huomasin, että olen kiinnostunut analysoimaan asioita ja vastaamaan vähän vaikeampiinkin kysymyksiin.”

Väiteltyään Kortelainen muutti Englantiin yli kolmeksi vuodeksi. Ensimmäisen vuoden hän työskenteli Birminghamissa tutkijana, mistä hän siirtyi Manchesteriin apulaisprofessoriksi. Vuodet Manchesterissa olivat Kortelaisen uran käännekohta.

”Siellä minulla oli enemmän opetusta, ja tutkijan urani lähti käyntiin.”

 

Paineita ja epätasa-arvoa

Manchesterissa Kortelainen opetti suuria yliopistoryhmiä. Maksullisen koulutusjärjestelmän paineet tulivat tutuksi.

”Englannissa opiskelijat ovat paljon vaativampia kuin Suomessa. Siellä on paljon yleisempää käydä tapaamassa opettajia viikoittain. Yliopistoja rankataan erilaisilla kriteereillä.”

Iso-Britanniassa oppilaita testataan standardoiduilla kokeilla, joiden perusteella raportoidaan miten koulut pärjäävät.

”Suomalaisessa järjestelmässä on se ongelma, että arvioinnit eri peruskoulujen välillä poikkeavat keskenään. Kahdeksan arvosana on helpompi saavuttaa yhdessä koulussa kuin toisessa.”

Tämä vaikuttaa toisen asteen koulutukseen, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen haettaessa, sillä sisäänpääsy perustuu arvosanoihin. Kortelaisen mukaan kansalliset kokeet parantaisivat suomalaisen koulutusjärjestelmän tasa-arvoa.

Toisin kuin Suomessa, entisen siirtomaavallan kouluilla on pitkä historia maahanmuuttajista. Jos Kortelainen tekisi tutkimustaan Isossa-Britanniassa, olisivat tutkimuskysymykset erilaisia.

 

Aktiivisia vaikutuspyrkimyksiä

Kortelaisen mielestä parasta tutkijan työssä on totuttujen näkemysten kumoaminen. Tutkija pystyy vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon.

Tutkimusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus riippuu monista tekijöistä. Vaikka hankkeessa saavutettaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviä tuloksia, eivät ne välttämättä kulkeudu päättäjien tietoon. Myös tutkimuksen aiheen on oltava ajankohtainen.

Tutkijana Kortelainen on kansainvälinen tiimityöskentelijä. Hän on mukana useissa eri hankkeissa, joista osa yhdistää eri maiden tutkijoita.

”En pysy edes laskuissa mukana, mutta puhutaan enemmästä kuin kolmestakymmenestä henkilöstä eri maissa.”

Kortelaisen tavoitteena on olla aktiivinen tutkija, julkaista vuosittain ja kehittyä työssään. Lapsuuden haave opettajan ammatista on saanut väistyä. Sen sijaan Kortelainen palasi koulumaailmaan tutkijana.

Kiinnostava koulu. ”Minusta ei tullut opettajaa, mutta minulla on aina ollut kiinnostus opettamista ja koulutusjärjestelmää kohtaan”.

 

 

Teksti: Taru Nissinen
Kuvat: Pinja Piirainen ja Veera Mäkelä

 

#taidottyöhön jo opiskeluaikana

Haaga-Helian ensimmäisen vuoden journalismiopiskelijat toteuttivat haastattelut ja videot hankkeen tutkijoista Haastattelutekniikat ja henkilöjutut -opintojaksolla syksyllä 2016.


Tutkimuskonsortio