Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat hyvää kansainvälistä tasoa: Suomi on hieman Yhdysvaltoja jäljessä, mutta samaa luokkaa Saksan kanssa. Johtamiskäytäntöjen laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä.
Kansantalouden vientimenestys, työllisyys ja koko talouskehitys ovat yhteydessä yritysten johtamisen laatuun. Vientimenestyksen kannalta olennaista on johtamisen laatu erityisesti suurissa yrityksissä.
Jyväskylän yliopiston professorin ja Etlan tutkimusjohtajan Mika Malirannan (kuvassa) sekä tutkija Roope Ohlsbomin tutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät työskentelevät yleisesti ottaen hyvin johdetuissa yrityksissä.
Malirannan mukaan olemme jonkin verran Yhdysvaltoja jäljessä, mutta Yhdysvallat on useiden tutkimusten mukaan selvästi johtava maa johtamiskäytäntöjen laadussa. Vertailu Saksaan vahvistaa edelleen käsitystä, että Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat keskimäärin hyvät.
”Tämä on merkittävä havainto, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että johtamiskäytäntöjen laatu on Yhdysvalloissa melko selvästi muita korkeampi”, Maliranta sanoo.
Tutkimuksen mittarit keskittyivät enemmän johtamiseen lattiatasolla kuin ylimmän johdon strategisiin päätöksiin tai markkinointiin.
Suhteellisesti ottaen Suomi on johtamiskäytäntöjen suhteen vahvempi tuotannon ja toiminnan seurannassa kuin kannustimissa ja tavoitteiden asettamisessa. Johtamiskäytäntöjen laatu myös vaihtelee merkittävästi teollisuuden toimipaikkojen välillä. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä toimipaikoissa. Toisaalta myös suurten yritysten pienissä toimipaikoissa johtamiskäytännöt ovat paremmat kuin pienten yritysten pienissä toimipaikoissa.
Tulevissa tutkimuksissa on tarkoitus selvittää yksityiskohtaisemmin hyvien johtamiskäytäntöjen syitä ja seurauksia Suomen tehdasteollisuudessa. Suomen laajat rekisteripohjaiset yritys- ja toimipaikka-aineistot tarjoavat tähän poikkeuksellisin hyvät edellytykset.
Malirannan ja Ohlsbomin tutkimus johtamiskäytännöistä perustuu FMOP-aineistoon (Finnish Management and Organizational Practices Survey). Kyselyn toteutti Tilastokeskus Taidot Työhön -hankkeen toimeksiannosta. Kyselyn esikuvana on Yhdysvaltojen tilastoviraston (US Census Bureuau) keräämää johtamiskäytäntöjä koskevaa aineistoa MOPS (Management and Organizational Practices Survey).
Vastausaineistossa on 731 toimipaikkaa. Otokseen on poimittu teollisista ja ei-teollisista yrityksistä yhteensä 2509 teollista toimipaikkaa. Vähintään 4 henkilöä työllistävät toimipaikat on poimittu otokseen, jos ne kuuluvat yritykseen, joka täyttää jonkin seuraavasta kolmesta ehdosta: yli 50 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai 300 miljoonaa euroa ylittävä tase.
Lue koko tutkimus täältä.