Työn murros haastaa koko koulutusjärjestelmän, jotta tarjolla olisi ajanmukaista ja vaikuttavaa koulutusta. Tässä tutkimushankkeessa on keskitytty tulevaisuudessa tarvittavien yleisten valmiuksien vahvistamiseen, pienten lasten hoitomuotoihin ja varhaiskasvatukseen, toisen asteen koulutuksen kehittämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä koulutuksen instituutioiden johtamiskäytäntöjen laatuun.
- Millä tavoin tunnistetaan, kehitetään, tuetaan ja käyttöönotetaan uudenlaisen työelämän vaatimia taitoja?
- Miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää koulutuksen, oppimisympäristöjen ja osaamisen kehittämisessä?
Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjausta tarkastelevia tutkimustuloksia on sisällytetty pyydettyihin lausuntoihin. Tällä on saattanut olla vaikutusta Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon (TyVL 3/2017 vp – HE39/2017 vp) laiksi ammatillisesta koulutuksesta, joka huomioi myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjauksen merkityksen sekä kehittämistarpeet seuraavasti: ”Työpaikalla tapahtuvalla ohjauksella ja kouluttamisella on suuri merkitys opiskelijoiden työssäoppimiselle ja alalle sitoutumiselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta ja ohjausta ohjaajan tehtävään. Lisäksi opettajan työskentelytapaa on uudessa koulutusjärjestelmässä kehitettävä ja opettajien on jalkauduttava entistä enemmän työpaikoille tukemaan ja ohjaamaan opiskelijaa käytännön työtehtävien yhteydessä.”
Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tarkastelevien tutkimusten tuottamaa tietoa on sisällytetty Opetushallituksen (2018) selvitykseen Osallisena opinnoissa – Tutkimus oppijoiden osallisuuden vahvistamisesta ammatillisessa koulutuksessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä hankkeen tutkija Tuomas Kosonen on toiminut selvityshenkilönä ja laatinut Varhaiskasvatuksen tiekartan (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30) yhteistyössä kahden muun STN-hankkeisiin osallistuvan tutkijan, Kirsi Karilan ja Satu Järvenkallaksen kanssa. Raportin havaintojen mukaan varhaiskasvatusta tulisi kehittää muun muassa lisäämällä sen henkilökunnassa varhaiskasvatuksen opettajien osuutta. Varhaiskasvatuksen tiekarttaa (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30) on hyödynnetty henkilöstön tehtävänimikkeiden ja tietotuotantoa koskevan esityksen osalta hallituksen esityksessä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi (HE 40/2018). Tiekartta, samoin kuin lakiesitys, ovat käynnistäneet keskustelun varhaiskasvatuksen henkilöstön pätevyysvaatimuksista ja erityisesti sosionomien (AMK) pätevyydestä.
Lisäksi raportti suositti varhaiskasvatusmaksujen alentamista yhtenä keinona lisätä varhaiskasvatukseen osallistumisastetta. Juha Sipilän hallitus toteutti näitä suosituksia alentamalla varhaiskasvatusmaksuja ja toteuttamalla varhaiskasvatuslakiuudistuksen, jonka tiimoilta Tuomas Kosonen oli yhtenä kuultavana sivistysvaliokunnassa Eduskunnassa. Lakiuudistuksessa varhaiskasvatuksen ammattiryhmien osuuksia muutettiin Varhaiskasvatuksen tiekartan suositusten mukaisesti.
Hanke on vaikuttanut pienten lasten hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Hankkeessa saatiin tietoa siitä, miten alle 3-vuotiaiden lasten hoitomuodot kotona ja varhaiskasvatuksessa vaikuttavat lasten osaamiseen ja taitoihin. Hoitomuotojen vaikutuksia lapsiin mitattiin muun muassa lasten neuvola-aineiston sisältämillä testituloksilla. Tulosten mukaan 1- tai 2-vuotiaille lapsille on edullista mennä kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen. Tutkimustulokset vaikuttivat julkisen keskustelun näkemykseen varhaiskasvatuksen suosiollisuudesta alle 3-vuotiaille lapsille. Tämä mahdollisesti ohjasi päätöksentekoa kotihoidon tukea ja varhaiskasvatusta koskevassa keskustelussa. Hankkeen tulokset näkyvät myös Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman kirjauksissa, joissa mainitaan maksuttoman varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille laajentuvan muillekin kuin kokeilukunnille. Lisäksi subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan täysimääräisesti kaikille.
Toisen asteen lukiokoulutuksesta tutkimus on tuonut painokkaasti esiin lukion erityisopetuksen käytäntöjen vakiinnuttamisen ja vahvistamisen tarpeen. Etnografisen tutkimuksen tulokset korostavat tuen ja ohjauksen käytäntöjen monipuolistamista lukiossa niin, että ne vastaisivat monimuotoisen opiskelijajoukon tuen tarpeisiin. Nämä tutkimustuloksiin kiinnittyvät suositukset ovat nähtävissä lukiouudistuksen sekä uuden lukiolain valmistelussa. Samoin Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on huomioitu sekä maahanmuuttajataustaisten että muiden tukea tarvitsevien oppilaiden nivelvaiheen tukeminen.
Vaikutusta oppimisympäristöihin
Yksi hankkeemme tavoite oli kehittää oppilaitosten ja erityisesti työpaikkojen tarjoamia oppimisympäristöjä, lisätä ymmärrystä ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja oppijoiden tuen tarpeesta sekä edistää ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjä. Hankkeessa toteutettavalla tutkimuksella ja tuotetulla tiedolla kehitettiin oppilaitosten ja erityisesti työpaikkojen tarjoamia oppimisympäristöjä, lisäämään ymmärrystä ammatillisen osaamisen kehittymisestä sekä edistämään ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjä.
Toisaalta tavoitteena oli vaikuttaa sellaisten taitojen oppimiseen jo nuorella iällä, joita tarvitsee myöhemmin elämässä, tutkimalla olisiko alle 3-vuotiaiden lasten edullisempaa olla varhaiskasvatuksessa vai kotihoidossa taitojen kehittymisen kannalta.
Yksi hankkeen tavoiteltu vaikutus oli laajamittaisen perhevapaauudistuksen toteuttaminen tavalla, joka olisi hyödyntänyt hankkeessa tuotettua tutkimustietoa. Hanke tuotti tutkimustietoa kotihoidon tuen vaikutuksista, jotka osoittivat, että kotihoidon tukea tulisi merkittävästi alentaa koska se heikentää sekä äitien työurien edellytyksiä että lasten osaamista. Toistaiseksi laajamittaista perhevapaauudistusta, joka sisältäisi kotihoidon tuen leikkaamisen ei ole kuitenkaan toteutettu.
Tutkimuksemme tuottavat tietoa ammatillisen toisen asteen opetuksen haasteista: kuinka hyvin työpaikalla tapahtuva oppiminen mahdollistaa sekä monipuolisten valmiuksien että erityisesti työpaikalla tarvittavien osaamistarpeiden hankkimisen. Tutkimustulosten mukaan työpaikat tarjoavat hyvin vaihtelevia oppimisympäristöjä. Lisäksi työpaikalla tapahtuva oppiminen vaatii opiskelijalta itseohjautuvaa oppimista ja hyviä itsesäätelyvalmiuksia.
Ammattitaitokilpailutoiminnan tutkimukseen liittyen hanke tekee yhteistyötä Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osaston, HAMK ammattikorkeakoulun sekä SkillsFinlandin kanssa. Pitkään jatkuneella tutkimusyhteistyöllä on pyritty nostamaan ammattitaitokilpailujen merkitystä niin, että valmennusprosessi ja itse kilpailu tunnistetaan yhtenä ammatillisen koulutuksen oppimisen työelämälähtöisyyttä kehittävänä osana.
Maahanmuuttajataustaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten tilannetta on valotettu erilaisissa esitelmätilaisuuksissa, kuten STN-hankkeiden yhdessä järjestämällä Syrjäytymisen ehkäisyn sekä Työn murroksen -mestarikursseilla keväällä 2017 ja 2018, NEET -nuorten ministeriötyöryhmässä sekä Tutkittua tietoa maahanmuutosta -seminaarisarjassa. Tutkimuksen tuloksia jalkautetaan myös kasvatustieteellisen tiedeyhteisön keskusteluihin sekä opettajankoulutuksen opetussisältöihin.
Eri STN-hankkeiden vuoropuhelun edistämiseksi tutkijat koostivat yhdessä Ammattikasvatuksen aikakauskirjan teemanumeroon 1/2018, joka tarkastelee koulutuksen ajankohtaisia teemoja, mm. ammatillista koulutusta, ammatillista korkeakoulutusta sekä työelämän muutosta.
Ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjen tutkimus julkistettiin yhdessä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE:n kanssa järjestetyssä seminaarissa, jonka osallistujina oli mm. koulutuksen järjestäjien edustajia. Tutkimus otettiin positiivisesti vastaan ammatillisen peruskoulutuksen toimijoiden keskuudessa ja haastattelut koettiin kiinnostaviksi ja hyödyllisiksi. Alustavien tulosten mukaan ammatillisen peruskoulutuksen johtamiskäytännöt ovat yleisesti ottaen erittäin laadukkaat ja erityiset vahvuudet ovat opetusprosesseissa ja organisaatiorakenteissa. Kehittämispotentiaalia puolestaan löytyy henkilöstöjohtamisessa. Lainsäädännöllä ja instituutioilla on merkittävä vaikutus: rahoitusjärjestelmä kannustaa tavoitteiden asettamiseen ja opettajilla on korkeat pätevyysvaatimukset. Tutkimuksessa myös kävi ilmi, että johtamiskäytäntöjen laadussa on merkittäviä eroja oppilaitosten välillä.
Aiemmin mainittu Varhaiskasvatuksen tiekartan kehittäminen vuosille 2018-2030 ja siihen liittyvä keskustelu on saattanut myös vaikuttaa lastentarhanopettajien koulutuksen määrärahojen lisäämiseen ja 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun aloittamiseen. Kosonen on myös toiminut varhaiskasvatuksen tutkimustarpeet -työryhmän jäsenenä.
Johtamiskäytäntöjä koskevan hankkeen valmistelu vaati odotettua enemmän neuvotteluja eri osapuolten kanssa, mutta toisaalta keskustelujen yhteydessä tietämys johtamiskäytäntöjen tutkimuksesta on levinnyt eri tahoille, muun muassa opetustoimeen.
Hankkeen aikana tutkijat ovat keränneet haastatteluaineistoa erilaisilta työpaikoilta koulutuksen järjestämiseen ja oppimiseen liittyen. Tutkimushaastattelujen aikana on käynyt ilmi, että työyhteisöissä ei useinkaan ole keskusteltu oppimisesta tai koulutukseen liittyvistä ohjaustehtävistä ja -vastuista laajasti. Tämä on mahdollisesti johtanut näiden asioiden pohdintaan ja käsittelyyn työpaikoilla.
Ammattitaitokilpailutoimintaan liittyvä tutkimus on antanut kilpailutoimintaan osallistuville tahoille (OKM, Skills Finland, ammatilliset oppilaitokset) välineitä ymmärtää ammatin oppimiseen liittyvien ilmiöiden teoreettisia taustoja, ja siten kehittää käytännön toimissa havaittujen oppimiseen liittyvien positiivisten ja negatiivisten ilmiöiden taustamekanismien tieteellisperustaista ymmärtämistä.
Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvat tahot hyödyntävät tieteellistä tutkimusta toiminnan markkinoinnissa ja kehittämisessä.
Hankkeessa tehdyssä tutkimustyössä havaittiin ongelmia Tilastokeskuksessa olevassa Yhteisvalintarekisterissä, joka sisältää muun muassa peruskoulun päättäneiden eri oppiaineiden arvosanoja. Ongelmiin reagoitiin järjestämällä kokous OPH:n ja Tilastokeskuksen edustajien kanssa, joissa saatiin aineistot ainakin osittain korjattua. Nämä tiedot ovat tärkeä osa suomalaista koulutustutkimusta, joten pidämme saavutuksena tietojen laadun paranemista.
Vuorovaikutusta koulutuksen kentillä
Varhaiskasvatusta ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen uudistuksesta on keskusteltu päättäjien, viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa, jotta tutkimuksen tuottama tieto ja hyvät käytänteet leviäisivät mahdollisimman laajalle.
Hankkeen tutkijat ovat muun muassa vastanneet Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntopyyntöön liittyen hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi tutkijat ovat yhteistyössä muiden STN-hankkeiden kanssa laatineet Policy Briefin Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen reformin seurantaryhmälle.
Hankkeen aikana yhteistyö koulutuksen järjestäjien sekä työpaikkojen kanssa on ollut merkittävää aineiston hankinnasta lähtien politiikkatoimien pohdintaan saakka. Tutkimuksen edetessä tutkimustuloksia on jaettu edelleen sekä niiden käytännön merkitystä on pohdittu yhdessä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen edustajien kanssa. Tutkijat ovat esitelleet tuloksia myös monissa sidosryhmätilaisuuksissa.
Tutkijat toimivat aktiivisesti myös tiedeyhteisössä ja esittelevät tutkimustuloksiaan sekä kansallisissa että kansainvälisissä konferensseissa sekä julkaisevat suomalaisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä. Tutkijat ovat esitelleet maahanmuuttajanuorten toisten asteen opintoja ja työelämään siirtymistä STN-hankkeiden yhteisessä maahanmuuttokysymysten yhteistyöfoorumissa.
Vaikutamme myös monialaisesti konsortion sisällä pitämällä kerran vuodessa tutkimusseminaarin, johon kutsumme myös sidosryhmien edustajia. Tutkimusseminaarin esitysmateriaalit sekä esitysten videotallenteet ovat avoimesti saatavilla hankkeen verkkosivuilla.
Tuomme esiin tuloksia ja osallistumme keskusteluun myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Olemme tehneet yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, kuten kesäkuussa 2017 järjestetyssä varhaiskasvatusta käsitelleessä Early life environment and human capital formation -seminaarissa.
Tutkimustyö taustalla
Työssä tapahtuvaa oppimista ovat tutkineet Tampereen teknillisen yliopiston professori Petri Nokelainen sekä tutkijat Heta Rintala ja Laura Pylväs. Aineistona on tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla tehtyjä ohjaajien, työnantajien, työntekijöiden ja ammatillisten opiskelijoiden haastatteluja.
Ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjä ovat tutkineet Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta sekä tohtoritutkija Juho Jokinen ja projektitutkija Antti Sieppi. Aineistona ovat olleet World Management Survey -menetelmää hyödyntävät oppilaitosten rehtorien haastattelut.
Opiskelua ja oppimista toisen asteen koulutuksessa, kohdentaen maahanmuuttajataustaisiin ja erityistä tukea tarvitseviin nuoriin, ovat tutkineet Helsingin yliopiston professori Markku Jahnukainen, tutkijatohtori Anna-Maija Niemi ja tutkimusavustaja Linda Maria Laaksonen. He ovat tehneet etnografista tutkimusta toisen asteen oppilaitoksissa pääkaupunkiseudulla.
Kotihoidon tuen vaikutuksia äitien uriin ja lasten kehitykseen ovat tutkineet Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen, VATT:n tutkimusprofessori Kristiina Huttunen sekä MIT:n professori Jon Gruber. Hankkeessa Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoon on yhdistetty hanketta varten kerättyä ainutlaatuista lasten ns. Lene-testien neuvola-aineistoja.