Työn murros haastaa työntekijät ja heidän työnantajansa jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Hankkeemme tavoite on esittää ratkaisuja, joilla tulevaisuuden työelämän vaatimia taitoja voitaisiin tunnistaa ja niiden omaksumista edistää siten, että osaaminen ja työelämän vaatimukset kohtaisivat. Erityisesti huomiomme kiinnittyy uran keskivaiheilla olevien kyvykkyyteen suunnitella omaa uraansa, tunnistaa osaamisen puutteita ja motivoitua hankkimaan tarvitsemiaan taitoja. Keskitymme myös erityistä tukea tarvitsevien mahdollisuuksiin rakentaa polkuja työelämään.
- Millä tavoin tunnistetaan, kehitetään, tuetaan ja käyttöönotetaan uudenlaisen työelämän vaatimia taitoja?
- Miten työmarkkinoita ja niiden toimintaa pitäisi kehittää?
- Miten maahanmuutto vaikuttaa työelämään sekä koulutuksen, taitojen ja osaamisten uudistamiseen?
Hankkeessa tuotettiin tietoa erilaisten työelämän ryhmien taitojen kehittämiseksi sekä konkreettisia ratkaisuja työhön osallistumisen tukemiseksi työelämätaitoja kehittämällä. Tavoitteenamme on, että luomamme ratkaisut ovat vaikuttavia ja leviävät laajasti käyttöön hyödyttäen koko yhteiskuntaa.
Kehitimme tutkimuspohjaisen valmennusohjelman, jota voidaan myöhemmin levittää oppilaitoksiin ja työpaikoille työuran muutostilanteissa olevien työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi ja työllistymiskyvyn vahvistamiseksi. Interventio lisäsi osallistujien pystyvyyttä työuran suunnitteluun, oman osaamisen tunnistamiseen ja esille tuomiseen sekä työllistyvyyden vastoinkäymisiin varautumiseen. Jos odottamamme pitkäaikaisvaikutukset toteutuvat, menetelmän avulla kansalaisten työuralle osallistumisen edellytykset työuran jälkipuoliskolla paranevat.
Olemme vieneet uravalmennus-menetelmää erityisesti opetusalan toimijoiden tietoisuuteen toimintamallina, jolla voitaisiin huolehtia aikuisten jatkuvasta oppimisesta aktivoimalla heitä itseään toimimaan oman työuransa ja työllistymisensä hyväksi. Olemme onnistuneet liittämään opetusalan toimijoiden esityksissä ja yhteiseen keskusteluun työuran mittaisen ajattelun tärkeyden sekä työkykyyn ja hyvinvointiin liittyviä teemoja tuomalla esiin osaamisen kehittämisen merkityksen työkyvylle ja työllistymiselle. Hankkeessa kehitetty toimintamalli voi toimia työllisyyden vahvistamiseksi työttömyyden ja työllisyyden rajapinnassa sekä osaamisen tavoitteiden suuntaamisessa. Näitä sekä työuran mittaisen ajattelun tärkeyden teemoja käsitellään muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön ja Akavan tulevaisuussuunnitelmissa.
Onnistuessaan uravalmennus jää elämään vaikuttavana ja kannattavana toimintana, jota tehdään oppilaitoksissa ja työelämässä mahdollisesti työvoimahallinnon myötävaikutuksella. Elinikäisen oppimisen toteutuminen parantaisi ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua työelämään pitkän työuran ja ehkäisisi ennenaikaisia eläköitymisiä ja työkyvyn menetyksiä osaamisen puutteiden vuoksi. Kun työntekijöiden omat valmiudet arvioida ammatillisia kompetenssejaan ja niiden kehittämistarpeita paranevat, työntekijät hakeutuvat itse aktiivisesti myös täydentämään osaamistaan esimerkiksi oppilaitoksiin.
Lisäksi hankkeessa on saatu tietoa siitä, miten opitaan tuntemaan ja tunnistamaan tapoja, joilla digitalisaatio vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen kasvuun. Tiedon avulla voidaan tukea ja edistää aiempaa paremmin muun muassa työssäkäyvien työssäoppimista, urakehitystä ja osaamisen kehittämistä. Ammatillisen osaamisen kasvua digitaalisessa työelämässä koskeva tutkimus on vaikuttanut muun muassa matematiikan opettajien ammatilliseen kehitykseen: MAOL-sivustolle kootaan ohjelmointiaiheista materiaalia käytettäväksi koodauksen opettamisessa.
Hankkeessa tunnistetaan myös toimivia käytäntöjä ja siirtymävaiheiden ongelmakohtia maahanmuuttajataustaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten ryhmissä. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa on kehitetty mallia optimaalisesta siirtymän tukemisesta. Tavoitteena on levittää hyviä toimintamalleja niin, että näiden nuorten koulutuspolku vahvistuu ja heidän työllistymisensä ja yhteiskuntaan osallistumisen edellytyksensä paranevat.
Maahanmuuttajataustaisten ja eritystä tukea tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten hanke on herättänyt paljon mielenkiintoa eri toimijoissa ja luennointipyyntöjä on tullut runsaasti eri tahoilta.
Keskiuralla olevien työntekijöiden aihe on kiinnostanut laajasti ja sitä on haluttu liittää nimenomaan työn muutosta koskevaan keskusteluun.
Vuorovaikutusta koulutuksen ja työmarkkinakentän kanssa
Hankkeen keskeisiä sidosryhmiä ovat koulutuksen ja työelämän ammattilaiset, kuten koulutuksen ja työelämän virkamiehet, päättäjät ja toimijat, mikä näkyy myös konsortiomme ohjausryhmän kokoonpanossa. Mukana ovat OKM, Akava, henkilöstöammattilaisten yhteisö Henry ry, ammattikorkeakouluja edustava Arene sekä teknologiayhtiö Glaston.
Olemme vieneet tutkimustuloksia keskusteluihin muun muassa ministeriöiden ja eduskunnan valiokuntien pyynnöstä, esimerkiksi kansanedustajien ja tutkijoiden Tutkas on yksi keskeinen foorumi. Olemme osallistuneet Valtioneuvoston kanslian Tulevaisuusselontekoryhmän työhön, pitäneet puheenvuoron Opetushallituksen ennakointityöryhmän avaustilaisuudessa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön Osaamisen tulevaisuuspaneelissa sekä antaneet lausunnon lakimuutokseen työpaikan velvollisuudesta järjestää muutosturvaa. Teemme yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Keskeisiä kumppaneita ovat Akava ja sen jäsenliitot Tradenomiliitto ja Insinööriliitto, joiden jäsenkuntaa uravalmennuksen interventiotutkimus koskee. Kehitämme heidän kanssaan myös toimenpiteiden juurruttamista.
Esittelimme hankkeen tuloksia maahanmuuttotutkijoiden ja eriarvoisuuden tutkijoiden foorumeilla. Asiantuntijapuheenvuoroja ja kirjallisia esityksiä on pidetty muun muassa ministeriöiden NEET-työryhmässä.
Olemme vaikuttaneet monialaisesti myös hankkeen sisällä ja keskeisten sidosryhmien kanssa kerran vuodessa omassa tutkimusseminaarissa, jossa esitellään tuoreimpia osahankkeiden tuloksia ja keskustellaan tutkimushankkeista.
Osallistumme laaja-alaisesti akateemiseen vuoropuheluun, mm. eri tutkimusalojen konferensseissa ja julkaisuissa. Hanke on ollut mukana Työelämän tutkimuspäivillä, WORK-konferenssissa, Strategisen tutkimuksen neuvoston WORK ja HEALTH ohjelmien yhteisessä seminaarissa, Työn murroksen mestarikurssilla, Rakkaudesta tieteeseen -tapahtumassa, VNK:n Kokeileva Suomi ym. järjestämässä Vaikuttavaa tiedettä -seminaarissa ja Duodecimin seminaarissa Advancing Behaviour Change. Intervention Research to Promote Public Health.
Tutkimustyö taustalla
Maahanmuuttajataustaisten nuorten ammatillisen osaamisen kehittämistä tutkivat Helsingin yliopiston professori Markku Jahnukainen, tutkijatohtori Anna-Maija Niemi ja tutkimusavustaja Linda Maria Laaksonen.
Keski-ikäisten työuraintervetiosta vastasivat Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner ja Haaga-Helian lehtori, tohtorikoulutettava Niina Jallinoja sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jukka Vuori.
Johtamiskäytäntöjen tutkimuksesta vastasivat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta sekä projektitutkija Roope Ohlsbom.
Työelämän digitalisaatiota ja ammatillisen osaamisen kasvua tutkivat Tampereen teknillisen yliopiston professori Hannu-Pekka Järvinen ja tutkijat Anna Wallin