Työ muuttuu globalisaation, digitalisaation ja robotisaation vaikutuksesta, mikä vaikuttaa työelämätaitojen ja osaamisen kysyntään. Osaamistarpeiden tunnistamisella on merkitystä niin yksilön ratkaisuille kuin yhteiskunnallisille päätöksille. Tietoa tulevaisuuden työelämän vaatimuksista tarvitaan, jotta päättäjät voivat kehittää koulutusjärjestelmää ja työmarkkinoita niin, että ne parhaiten tukevat yksilöiden valmiuksia elämän eri vaiheissa.
- Mitkä ovat merkittävimmät osaamisen, työelämän ja työmarkkinoiden muutokset ja miten niihin vastataan?
- Millä tavoin tunnistetaan, kehitetään, tuetaan ja käyttöönotetaan uudenlaisen työelämän vaatimia taitoja?
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun osahankkeen tulokset osaamisen kysynnän muutoksista ovat vaikuttaneet keskusteluun tulevaisuuden ammattilaisten osaamisen tarpeista. Tutkimuksen mukaan sosiaalisten taitojen, kuten vuorovaikutustaitojen, kysyntä ja sen palkkauksessa näkyvä arvostus on kasvanut.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n osahankkeen tulokset ovat lisänneet tietämystä koulutuksen tuottojen ajallisesta kehityksestä eri opintoaloilla ja herättäneet keskustelua aloituspaikkojen lisäämisestä korkean kysynnän aloilla. Tulokset ovat myös tuottaneet tietopohjaa mm. Sitran jatkuvan oppimisen Osaamisen aika -hankkeelle.
Työterveyslaitoksen ja Haaga-Helian tutkimus osaamisen kehittämisestä keskiuralla on tuottanut avoimen kompentenssikyselyn internettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen kehittämisen työryhmän väliraportti 2.5.2019 suosittelee yhtenä toimenpiteenä tällaisten kattavien työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönottoa.
Hankkeen analyysit johtamisen laadusta sekä teknologisen murroksen työmarkkinavaikutuksista ovat herättäneet kiinnostusta tutkijoiden, johtavien virkamiesten ja työmarkkinaosapuolten asiantuntijoiden keskuudessa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että analyysit ovat vaikuttaneet merkittävästi 20.6.2018 julkaistuun Tekoälyajan työ -raportin sisältöön. Raportti kuului elinkeinoministeri Mika Lintilän käynnistämään ja Pekka Ala-Pietilän johtamaan Suomen tekoälyaika -ohjelmaan.
Vaikutusta koulutuspolitiikkaan
Hankkeen yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät koulutuspolitiikkaan ja työmarkkinoihin liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon. Koulutuspolitiikan osalta tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhtäältä koulutuksen tuotosta ja ei-kognitiivisten valmiuksien, kuten vuorovaikutustaitojen, kysynnän muutoksesta. Työmarkkinakeskustelun osalta tutkimus tuo uutta tietoa ammattirakenteen polarisaation syistä.
Ensinnäkin olemme selvittäneet ja kertoneet mitkä ovat työmarkkinoiden kannalta relevantteja taitoja, joiden kysyntä on kasvamassa tai kasvanut Suomen työmarkkinoilla viimeisten vuosikymmenien ja erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Lisäksi rekisteritutkimukset ovat auttaneet ennustamaan sitä, kuinka hyvin työmarkkinat tulevat palkitsemaan erilaisten taitojen osaamisesta sekä sitä, miten koulutusta tulisi suunnata kyseisten taitojen lisäämiseksi.
Toiseksi, hanke voi vaikuttaa tulevaisuuden koulutuspoliittisiin ratkaisuihin. Tutkimustulokset ovat tuottaneet hyödyllistä tietoa koulutuspaikkojen tarjonnan sekä tutkintorakenteiden sisällön suunnitteluun. Hankkeesta saadut tulokset auttavat esimerkiksi tunnistamaan aloja ja/tai tutkintoja, joiden opiskelijamääriä tulisi lisätä.
Hankkeella on ollut myös vaikutuksia julkiseen keskusteluun työmarkkinoista ja niillä tarvittavista taidoista sekä johtamiskäytäntöjen merkityksestä siellä, missä (tulevien) työntekijöiden osaamista kehitetään (esim. ammatilliset oppilaitokset) ja siellä missä työntekijöiden osaamista hyödynnetään (esim. teollisuuden toimipaikat).
Hankkeen tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä niistä avaintaidoista, joita tarvitaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Vaikka tietoa tärkeistä taidoista ja muuttuvista työmarkkinoista on jo jossain määrin ollut olemassa, tutkimushankkeen myötä olemme tuottaneet laajojen rekisteriaineistojen avulla uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa esimerkiksi ei-kognitiivisten taitojen merkityksestä Suomen työmarkkinoilla.
Lisäksi hanke on tuottanut uutta tietoa eri korkeakoulututkintojen arvosta ja tuotoista Suomessa sekä niiden muutoksista viimeisen 30 vuoden aikana. Tämänkaltaisesta tutkimustiedosta on hyötyä sekä opiskelupaikkaa harkitseville opiskelijoille että uudelleenkouluttautumista miettiville työntekijöille ja työttömille. Lisäksi hankkeessa tehtävä tutkimus tuottaa tärkeää tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa varten.
Tutkimus on tarjonnut myös uutta tietoa siitä, mihin seikkoihin olisi syytä kiinnittää huomiota oppilaitosten ja yritysten johtamiskäytännöissä. Onko johtamiskäytännöissä esimerkiksi joitakin tekijöitä, jotka haittaavat osaamisen kehittymistä oppilaitoksissa ja hyödyntämistä yrityksissä?
Hankkeessa on tunnistettu myös sellaisia taitoja, joiden kysyntä on laskussa sekä mahdollisesti sellaisia tutkintoja tai aloja, joilla opiskelijamääriä tulisi rakennemuutosten takia vähentää. Toistaiseksi hankkeessa tehty tutkimus osoittaa, että yrityksistä on hävinnyt kasvava määrä rutiininomaisia työtehtäviä globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä. Syy polarisaatioon on yritysrakenteiden muutoksessa; esimerkiksi johtajien ja asiantuntijatehtävien lisääntyminen on tapahtunut yritysten sisällä. Palvelu- ja myyntityötehtävien lisääntyminen on puolestaan tapahtunut uusien yritysten markkinoille tulon myötä.
Hankkeen tuottama tieto työelämän osaamistarpeista on herättänyt keskustelua osaamispuutteista. Erityisesti keskustelussa on noussut esille ilman toisen asteen koulutusta jääneiden tilanne. Hankkeen tutkijat ovat yhdessä STN:n Polkuja työhön -hankkeen tutkijoiden kanssa tuottaneet raportin oppivelvollisuusiän nostotarpeesta. Raportti ilmestyi Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin liitteenä 23.1.2018 ja sitä siteerattiin laajasti oppivelvollisuusiän nostamista koskevassa keskustelussa sekä hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Kevään 2019 hallitusneuvottelujen asiantuntijakuulemisissa professori Roope Uusitalo esitteli arvioita oppivelvollisuusiän muutoksen vaikutuksista Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi- ryhmässä, professori Mika Maliranta puhui johtamisen laadun merkityksestä kilpailukyvylle Elinvoimainen Suomi -ryhmässä ja Roope Uusitalo julkisen talouden tilanteesta Kestävän talouden Suomi-ryhmässä. Hanke myös järjesti yhdessä Tutkaksen kanssa kansanedustajille suunnatun keskustelutilaisuuden, joka keskittyi oppivelvollisuusikään.
Vuorovaikutusta nykyisten ja tulevien päättäjien kanssa
Tutkimushankkeen aikana olemme olleet aktiivisesti vuorovaikutuksessa koulutuksen ja työelämän päätöksentekijöiden, virkamiesten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Olemme esitelleet tutkimushankkeita ja tutkimustuloksia erilaisissa päätöksentekijöille suunnatuissa tilaisuuksissa eduskunnan valiokunnissa ja ministeriöissä. Esimerkiksi sivistysvaliokunta on ollut kiinnostunut työn murrosta koskevasta tiedosta.
Koulutusta ja työmarkkinoita seuraavat etujärjestöt ovat keskeisiä keskustelufoorumeita, kun katse suuntautuu tulevaisuuden ennakointiin. Asiantuntijoilla, päättäjillä ja suurella yleisöllä on ollut mahdollisuus kuulla tutkimuksistamme Strategisen tutkimuksen neuvoston järjestämissä Ratkaisuja tieteestä -tilaisuuksissa, vuosittain helmikuun 14. päivänä. Yhteistyössä muiden STN-hankkeiden kanssa olemme järjestäneet myös muita teemallisesti kohdennettuja tilaisuuksia, kuten keväällä 2018 Työn murroksen mestarikurssin.
Lisäksi olemme yhdessä Polkuja työhön -hankkeen kanssa osallistaneet tulevaisuuden päätöksentekijöitä: Työtä päin -tilaisuus keväällä 2019 kokosi nuoria tutkijoita ja poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajia pohtimaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia.
Olemme järjestäneet kerran vuodessa monitieteisen tutkimusseminaarin, johon olemme kutsuneet myös sidosryhmien edustajia.
Tutkimusseminaarien esitysmateriaalit sekä esitysten videotallenteet ovat avoimesti saatavilla hankkeen verkkosivuilla.
Olemme tuoneet esiin tuloksia ja keskustelemme aktiivisesti myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Tutkimustyö taustalla
Ammattirakenteiden murroksen syitä ovat tutkineet Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Terhi Maczulskij, professori Mika Maliranta ja Senior Research Scientist Sari Pekkala Kerr. Tutkimus on hyödyntänyt Tilastokeskuksen pitkittäistä työntekijä-työnantaja -aineistoa (FLEED), joka kattaa kaikki yksityisen sektorin toimipaikat ja niiden työntekijät, tulliaineistoja sekä kyselyaineistotietoja palvelujen ulkomaankaupasta, toimintojen ulkoistamisesta, ICT:n käytöstä ja T&K:sta.
Palkkojen ja tuloerojen kehitystä suomalaisilla työmarkkinoilla ovat tutkineet Palkansaajien tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen nuorempi tutkija ja EUI:n jatko-opiskelija Tuomo Virkola yhdessä MIT:n professori David Autorin ja Aalto yliopiston apulaisprofessori Matti Sarvimäen kanssa. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajoja rekisteriaineistoja Tilastokeskuksessa sekä vuonna 1993 voimaan tullutta lakiuudistusta, joka poisti merkittävästi rajoitteita ulkomaalaisten mahdollisuuksille omistaa yrityksiä Suomessa.
Kompetenssikysely eli osaamiskartoitus hyödyntää Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikön Salla Toppinen-Tannerin ja Haaga-Helian lehtorin, tohtorikoulutettava Niina Jallinojan interventiotutkimusta sekä aiempia tutkimuksia tulevaisuudessa tarvittavista yleisistä työelämätaidoista ja asiantuntijakompetensseista.
Korkeakoulutuksen tuottoja ovat tutkineet VATT:n erikoistutkija Tuomo Suhonen, tutkijatohtori Juho Jokinen ja projektitutkija Antti Sieppi. Tutkimus on hyödyntänyt Tilastokeskuksen koko Suomen väestön kattavaa yksilötason rekisteriaineistoa yhdistettynä verojen jälkeisiin vuosituloihin.
Osaamisen muutosta ovat tutkineet Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo, tutkijatohtori Juho Jokinen ja projektitutkija Antti Sieppi. Tutkimuksessa yhdistetään tietoja neljästä eri yksilötason aineistosta: OECD:n kansainvälisen PIAAC-aikuistutkimuksen haastatteluaineistosta, Puolustusvoimien peruskokeiden testituloksista, Työolotutkimuksesta ja Työvoimatutkimuksesta.